Pelin henki: talo on ainut varma voittaja
Jollet veikkaa, et voi voittaa. Rahapelaamista markkinoidaan meille pienen riskin, mutta isojen unelmien kansanhuvina. Rahapelaaminen on uinut yhteiskuntaamme kuin hauki katiskaan, ja sen mahdollistamat unelmat ovat tarjolla meille kaikille täysi-ikäiselle. Voitto suorastaan odottaa pelaajaa, joten olisi silkkaa hulluutta olla pelaamatta. Näinhän meitä on ohjattu ajattelemaan. Mutta jos voittaja voi olla kuka tahansa meistä, myös rahapeliriippuvainen voi olla kuka tahansa. Rahapelaamisen vääjäämätön häviämisen logiikka koskettaa yhdenvertaisesti kaikkia. Siinä mielessä se on hyvin tasapuolinen viihdyke. Mitä enemmän pelaa, sitä enemmän häviää. Rahapeliongelma – hallitsematon pelaaminen – ei katso elämäntapaa, lompakon paksuutta tai työmarkkina-asemaa.
Suomalainen pelaa aina?
Oudon rituaalinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa on rahapelaamisella – ja alkoholilla. Nuorisoa on miltei kädestä pitäen opastettu rahapelaamiseen. On ostettu arpoja joululahjaksi ja merkattu lasten syntymäpäivät Lotto-kuponkiin. Yhtä olennaista kuin alkoholi on kaveriporukan mökkireissulla, ovat myös veikkausvihjeet lehtien välissä ja kupongit kahvipöydillä. Missä kimppa, siellä Lotto. Kaksi riippuvuushaitaketta onkin onnistuneesti leivottu yhteen ikiaikaisessa suomalaisessa perinteessä: perjantaipullon arvonnassa.
Rahapelimainontaa kaikkialla
Radio- ja tv-mainokset, A-ständit sekä raaputusarvat kassalla ovat meille ihan tuttua kauraa, mutta mainonnalliset rahapelisisällöt yleistyvät ja monikanavaistuvat. Rahapelien mainonta vaikuttaakin kiihtyneen miltei samaan tahtiin, kun tupakoinnin mainonta on hiipunut. Nykyisinhän tupakan ostaminen on suorastaan salatiedettä. Vain sisäpiiriläiset tietävät, mitä merkkejä on tarjolla ja miten niitä voi ostaa. Sen sijaan rahapelimainonta tarjoillaan meille edelleen harmittomana huvina. Se on viime hetken mieliteko-ostos kassalla, ”uutinen” siitä, kuka voitti ja missä tai logo urheilijan pelipaidassa.
Ja tämä on vasta alkua, kuten tunnettu rahapeliyhtiö meille kertoo. Vuonna 2026, rahapelijärjestelmä uusiutuu. Veikkauksen rinnalla rahapelejä meille suomalaisille tulee tarjoamaan arvioiden mukaan noin 50–60 ulkomaista rahapeliyhtiötä. Lisenssiehtojen varassa toimivat yhtiöt rantautuvat peleineen suomalaiseen verkkoon. Samoin mainonta.
Rahapelilain uudistamisen yhteydessä kriittisiä äänenpainoja on esitetty muun muassa mainontaan liittyen, mutta rahapeliyhtiöt lobbaavat mahdollisimman vapaan mainonnan puolesta. Totta kai, sillä täytyyhän uudet tuotteet tehdä kuluttajille tutuiksi. Mutta edellyttääkö pelaaminen enää edes altistumista mainonnalle? Nettipelaaminen rekisteröitymisineen, tallettamisineen ja häviämisineen tapahtuu alusta loppuun verkossa. Eikö tällöin pelkkä hakukoneoptimointi riittäisi kuluttajien koukuttamiseksi pelisivustoille?
Jotain rajaa rahapelien mainostamiselle!
Sanomattakin on selvää, että tuotevalikoiman moninkertaistuessa myös mainonta kasvaa. Haluammeko todella tätä? Jo nykyisen monopolijärjestelmän aikana suomalaisille on iskostettu, että rahapelaaminen kuuluu Joka Jampan lauantai-iltaan. Verkkopelaamisen yleistymisen myötä pelaaminen on lipunut myös muihin viikonpäiviin ja vuorokaudenaikoihin. Jo nyt ulkomaiset nettikasinot on rakennettu suomalaisen kulttuurikuvaston varaan. Myös muut kaupalliset yritykset hyödyntävät mainonnassaan rahapelikuvastoa. Pelillistäminen on päivän sana. Pian uudet rahapeliyhtiöt saavat laillisesti näkyä meille perinteisen median lisäksi some-feedeissä ja urheilutapahtumissa. Meille kerrotaan, miten jokainen pelattu euro on miljoonan mahdollisuus. Ja kukapa ei haikailisi sellaista elämää, jota rahapeliyhtiöt meille esittelevät.
Todellisuudessa kuitenkin jokainen pelattu euro on mahdollisuus miljoonille menetyksille. Jollet veikkaa, et voi hävitä.
Tekstin on kirjoittanut Satakunnan Tiltin koordinaattori Sanna, joka kohtaa peliongelmasta kärsiviä ja heidän läheisiään Satakunnan alueella yhdessä työparinsa kanssa. Sanna kuvaa työtään näin: ”Tiltin kävijöiden kohtaaminen, keskustelut, ahaa-elämykset, jaetut ilot ja surut ovat työni ehdoton suola. Sen lisäksi työhöni kuuluu toiminnan hallinnointi, verkostotyö, tiedottaminen sekä toiminnan esittely erilaisissa tapahtumissa. Vapaalla ollessani teen kodin pihatöitä, harrastan liikuntaa eri muodoissa sekä voimaannun perheenjäsenten ja etenkin Into-koiran seurasta.”
