Itsemyötätunto ja itsekritiikki?

2.7.2020

Kuuntelin muutama viikko sitten webinaaria itsemyötätunnosta. Se on ollut paljon esillä myös Tiltissä viimeisten vuosien aikana. Saan usein itsenikin kiinni siitä, että puhun itselleni aika rumasti ja olen tosi ankara itseäni kohtaan. Ikinä en sanoisi ystävilleni saati Tiltissä kävijöille mitään sellaista, mitä sujuvasti sanon itselleni.

Webinaarissa minua jäi mietityttämään se, että siellä puhuttiin niin kuin olisi jana, jonka toisessa päässä on itsemyötätunto ja toisessa itsekritiikki. Jäin miettimään, miten ymmärrämme itsekritiikin. Tarkoittaako se aina sitä, että etsimme jokaisen virheemme ja epäonnistumisemme? Kohdistuuko itsekritiikki siihen, mitä olemme vai siihen mitä teemme? Voiko itsekritiikki olla myös sitä, että huomioimme asiat, jotka olemme tehneet oikein, ne asiat, joissa olemme onnistuneet?

Oman janani toisessa päässä on itsemyötätunto ja toisessa itsensä tuomitseminen. Eikä tuomitseminen kohdistu tekemiseen vaan siihen millainen olen. Opettelenkin olemaan itselleni armollisempi. Se ei tarkoita sitä, että keksin hyviä syitä, miksi ei tarvitsisi tehdä jotain tai miksi voisin vain luovuttaa. Kun olen itseäni kohtaan armollisempi, voin todeta, että tällä kertaa en onnistunut, mutta yritän uudelleen ja ehkä sitten onnistun paremmin. Se antaa myös mahdollisuuden tarkastella, kykenenkö tähän yksin vai tarvitsenko apua. Joskus kaikkein eniten rohkeutta tarvitsee siihen, että uskaltaa pyytää apua.

Samalla lailla näen työssäni ongelmallisesti pelaavia, jotka tuomitsevat itsensä todella jyrkästi. Aika usein olen kuullut jonkun sanovan, että ei voi ymmärtää, miksi on niin tyhmä, ettei vain lopeta pelaamista. Vakiosanontani onkin, ettei minun tarvitse tuomita ketään pelaamisen takia, ihmiset tekevät sen ihan itse ja paljon ankarammin kuin itse osaisin tehdä. Jos me kaikki oppisimme olemaan kriittisiä sen suhteen, mitä teemme, olemaan itsellemme armollisia, jotta jaksaisimme yrittää uudelleen, ehkä pääsisimme irti itseinhon ja häpeän kierteestä. Pääsisimme irti passiivisesta ”en kuitenkaan pysty siihen” ja osaisimme ajatella, että pienillä askelilla ja sinnikkäällä työllä, voimme päästä paljon parempiin tuloksiin.

Kirjoittaja Katri/2.7.2020

Luitko jo nämä?

Ihminen piileskelee puun takana
16.5.2022

Moni kantaa häpeää - miten sitä voisi lievittää?

Häpeä on raskas kantamus. Se saa ihmisen piiloutumaan muilta. Häpeä myös mutkistaa asioita. Sen...
1.4.2022

Ajatuksia asiakastyöstä: motivaatio

Olen jo tovin miettinyt motivaatiota, mitä se oikein on? Mistä se syntyy ja miten pysyisimme...
28.3.2022

Luovuus toipumisen tukena -ryhmä

*RYHMÄ TÄYNNÄ!* Tiltissä alkaa pian uusi miehille kohdennettu Luovuus toipumisen tukena...