Seuraukset

Silloin kun pelaa, ajantaju katoaa. Jos pitäisi olla jossain tiettyyn aikaan tai soittaa johonkin, se unohtuu.

Pelikoneiden ääressä sai aikaansa kulumaan useita tunteja kerrallaan. Ajankulua ei huomannut ja myös normaalit asiat, kuten nälkä tai jano, eivät tulleet normaalilla tavalla pintaan, kun oli täysin pelaamisen lumoissa. Pelaaminen loppui vasta siinä vaiheessa, kun rahat loppuivat.

Pelihallissa kuluu monta tuntia aikaa. Kerrankin meni kahdeksan tuntia.

Lasi viiniä ja kone auki – siitä alkoi minulle se rentoutunut maailma. Sitten toinen lasi viiniä ja kolmas lasi viiniä, eikä tarvinnut olla köyhä eikä kipeä!

Minä en koskaan ennen ottanut kuin kerran puolessa vuodessa. Pelatessa alkoholinkäyttö lisääntyi ihan räjähdysmäisesti.

Vitutusviina ison häviön jälkeen.

On tullut juotua, kun oli ”ilmaista”.

Väärää mässyruokaa tulee otetuksi, esimerkiksi keksejä ja suklaata.

Sitä odotti, että työpäivä loppuisi ja pääsisi pelaamaan. Ehkä voin livahtaa tuntia aiemmin, niin ehdin pelata?

Pelaamisen rahoittaminen kyseenalaisin tavoin, mitä ei olisi tullut tehtyä, jos ei olisi pelannut.

Arjen kadottaminen oli seurausta pelaamisesta.

Kotiaskareet jäi tekemättä.

Lihoin kaksikymmentä kiloa.

Läheisten menettämisen pelko aiheutti unettomuutta ja fyysinen kunto romahti täysin.

Kun pelaa yöt, niin ei huvita liikkua.

Kaikki haaveet kiteytyi siihen, että huomenna kaikki muuttuu! Koko haavemaailma perustui epämääräiseen könttiin rahaa, jonka voitan huomenna. Ikään kuin raha olisi ratkaissut sen, mitä olin itsestäni pelaamalla tuhonnut!

Peliongelman ja kokoaikaisen pelaamisen johdosta huomasin jossakin kohtaa kadottaneeni kaikki haaveet ja unelmat. Olin vailla tasapainoista arkea ja tavoitteita.

Harrastukset jäi. Minulla on aina ollut kotieläimiä, ja se, etten huolehtinut niistä tarpeeksi, on aiheuttanut jälkikäteen kovaa tuskaa! Pelaaminen oli pakkomielle ja meni kaiken edelle!

Minulla oli tärkeitä harrastuksia, jotka merkitsivät minulle vapautta. Kalastus, veneily ja urheilu jäivät, välineet ruostuivat ja jäivät korjaamatta.

Pelaaminen sivuutti harrastukset, mutta pelaaminen ei tuonut samaa vapautta, vaan pakonomaisuutta.

Minä valehtelin sen takia, että minä häpesin hirveästi sitä, mitä olin tehnyt. Pelannut vuokrarahat ja kaikki.

Häpesin kasinolla, kun pelasin suurilla panoksilla. Ihmiset käveli ohi ja kyyläsi, miten isoja summat oli. Vaikka pankki on ainoa, joka näkee tilitiedot, sekin hävetti, kun summat oli niin suuria. Ajattelin, että pitävät mua tyhmänä.

Pelatessa häpeä ja syyllisyys oli jatkuvasti läsnä, kun en pystynyt lopettamaan.

Pelatessa ajattelee vain omaa etuaan. Mistä saa rahaa pelaamiseen ja miten mahdollistaa sen, että pääsee pelaamaan. Pelaajan itsekkyys monesti vahingoittaa myös lähellä olevia ihmisiä ja asiat menemään enemmän solmuun.

Pelimaailma on oma tila, mun juttu… siihen liittyy esimerkiksi se, että rahaa ei riitä ruokaan, vaikka on muuta perhettä.

Ei jaksa uskoa itseensä, kun mokaa. Liian monta kertaa kun repsahtaa, on vaikea enää uskoa itseään.

Mä menin töihin, istuin alas ja siirtelin papereita edestakaisin pari tuntia ja lähdin kotiin. Kaikki mitä oli ihan pakko tehdä, tein edellisen yön pikkutunneilla.

Kun joku sanoo, että ’voi hitto, mikä työpäivä’ ja manaa työhön liittyviä ongelmia, minulle palaa heti muistot mieleen ihan fyysisinä tuntemuksina. Ahdistus ja tuska siitä, millaista se työssä pahimmillaan oli, ovat edelleen tosi voimakkaita.

Pahimpina peli-aikoinani ajattelin vain pelaamista, mikään muu ei mahtunut päähäni.

Pelaamisen johdosta keskittyminen yhtään mihinkään (opiskeluun, töihin, arjen pyörittämiseen mm. pyykkääminen, ruuanlaitto, siivoaminen) oli täysin mahdotonta, kun mielessä on pyörinyt vain pelaaminen.

Pelatessa keskittymiseni kaikkeen katosi. Kavereillakin käydessä olin paikalla, mutta en läsnä.

Olin kiukkuinen, jos joku häiritsi pelaamistani. Ja jos hävisin, olin myös kärttyinen.

Pelatessani olin kärttyinen. En niinkään siksi, että pelit ei olisi sujunut, vaan siksi että joku häiritsi ja jouduin keskittymään johonkin muuhun.

Hyvän olon tunnetta ei saanut arjessa mistään.

Pelimainokset aiheuttaa edelleen minulle sen saman hyvänolontunteen.

Hain turvaa, turvallista paikkaa sekä seuraa. Se joku paikka oli fyysiset kasinot.

Myös vaimo salaili pelaamistani sukulaisilta ja tuttavilta.

Moni läheinen ihminen on katkera minulle siitä, mitä minä olen pelaamalla vienyt heiltä pois.

Oli varmasti aika rasittavaa ja suurta kärsimystä aiheuttavaa, kun pelatessani oli pakko saada rahaa keinolla millä hyvänsä juuri läheisiltä.

Kun omat rahat loppuivat, mutta pelaamaan piti päästä, oli rahaa lainattava jostain.

Olen lainannut niin vanhemmiltani kuin luottolaitoksilta.

Lainalla eläminen oli loputon suo.

Yhdistelylainoja ottaessa oli pakko ottaa aina vähän ylimääräistä, minkä pelasi.

Peliajatukset täyttivät mielen.

Alkuun pelaaminen oli mukavaa. Pelaamisen myötä mielekkyys katosi kaikesta muusta.

Lopulta mielekkyys katosi myös pelaamisesta ja se muuttui pakonomaiseksi tekemiseksi.

Mielenterveys kärsi. Kun sinä vaan pelaat, pelaat ja pelaat, eikä mielessä ole mitään muuta kuin pyörivät rullat.

Loppuvaiheessa pelaamiseni oli pakonomaista.

Kun katsoi mitä oli illan aikana pelannut, ei sillä ollut mitään merkitystä.

Rahan merkitys oli hälvennyt.

Prioriteetit muuttui.

Summat ei enää tuntunut niin suurilta, vaikka ne oli tosi isoja.

Kun pelasin pelisaleissa, laitoin kännykän pois päältä.

Paljastumisen pelko ja salailu olivat hirveä taakka niskassa.

Vaikea pitää kaikki nämä valheet järjestyksessä.

Omalla toiminnallani olen perheeltäni vienyt paljon.
Syyllisyys on tosi kova.

Mitä enemmän pelasin sitä surkeampi omatuntoni oli.

Minä valehtelin, että olen lääkärikäynnillä tai jossain.

Valehtelin mihin tarvitsin rahaa.

Pelaamisesta yksi aiheutunut seuraus on unettomuus.

Ei voi nukkua, kun on raha tilillä.

Minä ajattelin, että ostan voittorahoilla itselleni kaiken sen, mistä olen jäänyt paitsi.

Olen jumalattoman katkera.

Katkeruus pelejä kohtaan on muuttunut vihaksi.

Pelaamisen vuoksi asunnon myynnistä saadut rahat eivät jääneet säästöön.

Tili meni muutamassa tunnissa.

Ystäviltä lainaaminen oli paha juttu!

Rupesin pelkäämään yhtä ystävää, joka lainasi rahaa.